Monet jahtaavat menestystä suurimman osan elämää - mitä jos se, mitä todella kaipaamme, onkin täyttymys?

Jotta ihmisyydestä ja tulevaisuudesta tulisi kestävämpää, olisi menestysnarratiivin rinnalle hyvä tuoda ajatus täyttymyksellisestä ja kukoistavasta elämästä. 

Mammonaa, materiaa, saavutuksia, huippuarvosanoja, voittoja… menestyksen ja taloudellisen vaurauden tavoittelu on yksi aikamme mantroista. Kuitenkin moni, joka on saavuttanut menestystä, saattaa havahtua kummaan tyhjyyden tunteeseen tai terveys sakkaa menestyksestä huolimatta. Paras esimerkki tästä ovat tositarinat Hollywood-tähdistä, jotka ovat saavuttaneet “kaiken”, mutta silti kuolevat yksinäisenä luksushuvilallaan päihteisiin. 

Länsimaisen yhteiskunnan vaurauden ja menestyksen tavoittelu on tuonut hyvinvointia osalle ihmisistä, mutta samalla vaurastuminen on vienyt maapallon kestämättömään tilanteeseen. Maailman vaurain viidennes kuluttaa 80% maailman luonnonvaroista ja tuottaa valtaosan päästöistä.  

Länsimainen menestyminen on välittänyt yhtä vähän luonnosta kuin henkilökohtainen menestyminen välittää muista ihmisistä.

“Menestysnarratiivi perustuu itsekkyyteen ja kilpailuun ja siihen että pienennetään ympärillä olevaa,” kuvaa kestävän hyvinvoinnin professori Arto O. Salonen. “Kukoistaminen perustuu siihen, että liitytään ympärillä olevaan ja haetaan yhteisvoimaa.” 

Menestyksen rinnalle tulisikin tuoda toinen termi kuvaamaan sitä, mikä on tavoiteltavaa. Se voisi olla kukoistus, mutta itse käytän sanaa täyttymys, koska se kuvaa mahtavasti sisäistä kokonaisuuden ja “täyteyden” kokemusta. 

Jos menestys on jotain ulkopuolelta määriteltävää ja yksilöä nostavaa, täyttymys onkin sisältäpäin kumpuava kokemus ja tunne - tunne tasapainosta, ilosta, merkityksellisyydestä, elävyydestä ja yhteydestä laajempaan kokonaisuuteen. Vaikka taloudellinen vauraus helpottaakin näiden asioiden kokemista, voi moni näistä asioista toteutua vauraudesta riippumatta. 

Täyttymys on ennen kaikkea sisäinen kokemus

Kuolevien kanssa työskentelevät kertovat, mitkä asiat ihmisillä ovat mielessä viimeisinä hetkinään ja ne ovat usein poikkeuksetta samanlaisia. Arvoon nousevat läheiset ihmiset, saavutetut unelmat, merkitykselliset hetket, toisten auttamisen kokemukset, rakkaus, ilo ja virtaus niinä hetkinä, jolloin tanssi, lauloi, leikki ja unohti itsensä. 

Menestyksen mittarit, joita tavoittelemme elämässä, määritellään usein lapsuudenperheessä, koulussa, työpaikoilla tai mediassa - eli tosiasiassa ne opitaan ulkopuolelta. Yhteiskunnalliset menestyksen tai hyvinvoinnin mittarit ovat usein sellaisia, jotka mitataan rahassa. Aineetonta hyvinvointia on haastavampi mittaroida ja siksi se jää helposti huomiotta. 

Moni joka lähtee syvälle itsetutkiskelun polulle, huomaa jossain vaiheessa, ettei itse asiassa edes halua niitä asioita, joita luuli haluavansa.

Ne olivatkin vain opittuja uskomuksia - minkälaisena koen olevani arvostettu, rakastettu tai hyväksytty yhteisön jäsen. Tai ne perustuivat pelkoon, etten ole turvassa, jos en tavoittele sitä menestystä ja vaurautta jota luulin haluavani. 

Jos ihmisellä on mahdollisuus pysähtyä itseänsä äärelle ja kuulla, mitä todella kaipaa - voivat tavoiteltavat asiat muuttua merkittävästi. Moni löytää itsestään toiveen saada lisää rentoa ja päämäärätöntä aikaa, vapautta, aikaa perheen tai ystävien kanssa, mahdollisuutta harrastaa, olla luonnossa tai toteuttaa itseään. 

Kun tarpeeksi syvälle itsetuntemuksessa mennään, päädytään lähes aina ihmisyyden syvimpien toiveiden ääreen, jotka ovat ihmisestä riippumatta samat - tarve tuntea itsensä rakastetuksi ja turvassa olevaksi. Toive olla - ei vain terve, levännyt ja hyvinvoiva - vaan kokea olevansa elossa joka solulla aamulla herätessään ja illalla mennessään nukkumaan. 

Myös aitojen kohtaamisten ja ihmissuhteiden merkitys korostuu - sellaisten, jossa voit turvallisesti tulla nähdyksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Lisäksi nousee tarve liittyä yhteisöön ja palvella yhteisöä merkityksellisellä tavalla - olla osana kokonaisuutta, jossa jokaisen vahvuuksista syntyy toimiva verkosto yhteisen hyvän eteen työskentelevää organismia. 

Luonnonvesissä uidessa tunnen syvää täyttymyksellisyyttä

Minulle täyttymyksellisen elämän elementteihin kuuluvat muun muassa riittävä palautuminen, riittävä määrä syviä, sosiaalisia kohtaamisia päivittäin, mahdollisuus viettää mahdollisimman paljon aikaa lapseni kanssa ja mahdollisuus tehdä sopiva määrä merkityksellistä työtä. 

Tanssi, musiikki, kehollisuus, luonnonvesissä uiminen, pyhyyden kokemukset, luonto ja inspiroituminen kuuluvat minulla myös runsaaseen ja täyttymykselliseen elämään, kuten myös mahdollisuus elää mahdollisimman paljon sisäisen, intuitiivisen ohjauksen mukaan. 

Olisiko aika muuttaa menestysnarratiivia ja voisimmeko nostaa arvoon tällaisia aineettomia kukoistuksen mittareita? Muuttuisiko ihmisyys kestävämmäksi ja voisiko sillä olla vaikutusta myös maapallomme kestävyysvajeeseen?  

Mentoroin ja valmennan tulevaisuuden tekijöitä, jotka haluavat muuttaa maailmaa, omaa elämäänsä tai työelämää kestävämpään, tasapainoisempaan ja täyttymyksellisempään suuntaan. Lue lisää mentoroinnista.

Tarjoan valmennuksia ja inspiraatiopuheenvuoroja myös organisaatioille, joita kiinnostaa kestävän ihmisyyden teemat. Lue lisää organisaatiovalmennuksista.